Yrttipenkin satoa

Taidepuiston yrttipenkki toivottaa tervetulleeksi maistiaisiin!
Tarjolla on 21 syötävää kasvia haisteltavaksi ja maisteltavaksi.

yrttipenkki_7294

appelsiinitimjami_7247

Appelsiinitimjami

APPELSIINITIMJAMI
Ihastuttavan appelsiinin tuoksuiset lehdet, kauniit vaaleanpunaiset kukat ja voimakas timjamin maku.  Appelsiinitimjami sopii erinomaisesti esim. kalaruokien ja salaattien kanssa mutta tämän yrtin kanssa vain mielikuvitus on rajana.

 

iisoppi_7253

Iisoppi

IISOPPI
Iisoppi tuo ruokiin pippurimaista kirpeän savuntuoksuista aromia.Kauniit kukat sopivat hyvin ruoka-annoksien koristeeksi. Iisopista voi valmistaa myös yrttiteetä ja kylmiä juomia joko yksinään tai yhdessä muiden yrttien tai esim. hedelmien kanssa. Sitruunajuomien sekaan iisoppi sopii hyvin.

 

kamomilla_7246

Kamomilla

KAMOMILLA
Kamomilla on joka kodin perusyrtti. Se sopii erinomaisesti mietona yrttinä myös lapsille mitä erilaisimpiin kiusoihin. Vatsalle lempeä, hyvänmakuinen ja monikäyttöinen kamomilla voi olla jokaisen illan yrtti. Käytetään yleensä teenä, mutta myös höyryhengitystä ja ihohauteita kannattaa kokeilla.

 

kangasajuruoho_7202

Kangasajuruoho

KANGASAJURUOHO
Kangasajuruoho on paahteisten kuivien kasvupaikkojen maanpeittäjä ja maustekasvi. Koko kasvi tuoksuu mausteisesti ja säilyy vehreänä talven yli

 

kehakukka_7196

Kehäkukka

KEHÄKUKKA
Kehäkukka on ollut kansanlääkinnän tärkeä perusrohdos jo muinaisessa Kreikassa, Roomassa ja Arabiassa. Tunnetuin kehäkukan käyttötapa on ihonhoito. Kukat soveltuvat hyvin myös ruuanlaittoon, esim. salaatteihin, riisi-, kala- ja munaruokiin sekä keittoihin.

 

kiiltomalva_7219

Kiiltomalva

KIILTOMALVA
Kiiltomalva on vanha lääkekasvi, jota on käytetty mm. yskänlääkkeenä ja turvotuksen hoitoon. Kiiltomalvaa on käytetty myös leivonnaisten värjäämiseen.

 

laventeli_7272

Laventeli

LAVENTELI
Voimakasta, hartsin makuista laventelia käytetään Etelä-Ranskassa lammas-, kala-, vuohi-, jänis- ja vihannespatojen maustajana. Kuivatulla laventelilla maustetaan öljyä, sokeria ja hunajaa, joita sitten käytetään raikastamaan leivonnaisia ja jälkiruokia. Käytetään myös

 

lehtipersilja_7204

Ranskalainen lehtipersilja

RANSKALAINEN LEHTIPERSILJA
Ranskalainen lehtipersija on heino ja vahva-arominen yrtti. Käytä mausteena ja koristeena korianterin tai tavallisen persiljan tapaan. Sopii keittoihin,kastikkeisiin, kasvis-, muna-, juusto ja pastaruokiin sekä lihan,kalan ja lintujen mausteeksi.

 

lipstikka_7230

Lipstikka

LIPSTIKKA
Voimakasarominen lipstikka on pata- ja riistaruokien maustaja. Lipstikan aromilla korvaat keitoissa lihaliemen.

 

makimeirami_7280

Mäkimeirami

MÄKIMEIRAMI
Mäkimeirami on loistava makkara- ja veriruokien maustaja, joka sopii erityisen hyvin hernekeittoon. Kuuluu samaan sukuun oreganon kanssa.

 

oranssi-iiso_7239

Oranssi-iiso

ORANSSI-IISO
Oranssi-iison lehdet tuoksuvat ja maistuvat anikselta ja mintulta.

PILLISIPULI
Pillisipulia käytetään ruohosipulin tapaan.

 

ruohosipuli_7263

Ruohosipuli

RUOHOSIPULI
Ruohosipuli on Suomen yleisimpiä maustekasveja ja sen mieto maku sopii hyvin monenlaisiin ruokiin.

 

ruusumalva_7260

Ruusumalva

RUUSUMALVA
Malvojen kukkia käytetään paitsi teeyrtteinä myös antamaan väriä erilaisille juomille. Ruusumalvaa käytetään enimmäkseen koristekasvina.

 

salvia_7249

Salvia

SALVIA
Samettilehtinen salvia on yrtti, jota käytetään usein yksinään sen hallitsevan maun vuoksi. Salvia käytetään yleensä kokonaisina lehtinä. Se soveltuu rasvaisen kalan, makkaran, lihan, tomaatin, pastan ja vasikanlihan seuraan.

 

sarviorvokki_7292

Sarviorvokki

SARVIORVOKKI
Orvokin syötävät kukat ovat miedon makuisia. Orvokki tuo väriä sekä makua ja tuoksua keittiöön.

 

sitruunamelissa_7199

Sitruunamelissa

SITRUUNAMELISSA
Raikas, sitruunainen ja koristeellinen sitruunamelissa sopii jälkiruokien koristelun lisäksi salaatteihin, sitruunavoihin, pastan sekaan, murotaikinapohjan sekaan, drinkkeihin, teehen, kalaruokiin ja grillatun vaalean lihan kanssa.

 

sitruunaväriminttu_7233

Sitruunaväriminttu

SITRUUNAVÄRIMINTTU
Sitruunaväriminttu on voimakkaan aromaattinen. Kukkia ja lehtiä käytetään tuoreena erilaisiin ruokiin, ja niistä voidaan tehdä teetä.

 

timjami_7285

Timjami

TIMJAMI
Timjamia käytetään keitoissa, pata- ja kasvisruuissa punajuuren ja perunan kanssa sekä makeiden ruokien maustajana. Sopii erityisen hyvin rosmariinin, laakerinlehden ja valkosipun kanssa. Timjamilla maustetaan lisäksi hunajaa, ja sen kauniit kukat käyvät ruokien koristeluun.

 

tuoksuampiaisyrtti_7207

Tuoksuampiaisyrtti

TUOKSUAMPIAISYRTTI
Tuoksuampiaisyrtti on maustekasvi, jonka maku muistuttaa sitruunamelissaa.

 

yrtti-iiso_7258

Yrtti-iiso

YRTTI-IISO
Yrtti-iiso on aniksen makuinen maustekasvi, joka sopii hyvin teehen.

 

Kuvat: Tiina Palola

Lähteet:
http://www.hyotykasviyhdistys.fi
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/yrttiopas
http://www.luontoportti.com
http://www.ruohonjuuri.fi
http://www.yrttitarha.fi

Illallinen Taivaanlaasijoiden alla

ISSE-hankkeen päätöstilaisuutta vietettiin torstaina 9.8. yhteisten illallisten merkeissä. Anni Rapinojan Taivaanlaasijat-teoksen keskelle oli katettu pöydät neljällekymmenelle ruokailijalle.

Ruuaksi nautittiin vegaanista kasvissosekeittoa ja tuoretta pataleipää. Jälkiruokana oli omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta. Maistuvat ruuat valmisti Kahvila Konserttiina.

Ilta oli kaunis ja tunnelma rento. Ohjelmassa oli ruokailun lisäksi ukuleleyhtye πr², Maanväki musiikilla ja tanssilla sekä Keke Lammassaaren lausuntaesitys.

_MG_5755

_MG_5758

ISSE-hankkeen hanketyöntekijät Anthoni Levonsaari ja Tiina Palola

_MG_5761

Illallispöydät katettuna neljällekymmenelle vieraalle

_MG_5787

Pirityisten hankekoordinaattori Krista Järvelä

_MG_5801

Ruoka noudettiin tarjoilupöydästä

_MG_5828

_MG_5815

Kahvila Konserttiinan iloiset kokit Mervi ja Tarja.

_MG_5832

Vegaaninen kasvissosekeitto ja kaurapataleipä

_MG_5849

Iloinen ja rento tunnelma suosi tapahtumaa

_MG_5862

Ukuleleyhtye πr²

_MG_5858

_MG_5884

Jälkiruokana omenapiirakka ja vaniljakastike

_MG_5891

Maanväki

_MG_5893

_MG_5925

Keke Lammassaari

_MG_5921

Festivaalitarinoista taidetta -työpaja

ISSE-hanke taiteili lasten kanssa Kaustinen Folk Music Festivaleilla. Työpaja oli osa tiistaina 10.7.2018 vietettyä Suurta Maalaustapahtumaa. Aurinkoisen illan mittaan satakunta lasta taaperosta miltei murkkuikäiseen jätti oman jälkensä yhteisille, valtaville maalauspohjille. Valmiit taideteokset olivat festivaaliviikon näytillä Lastenteltan kupeessa ja jäävät Pro Kaustinen ry:n arkistoon.

Tuikkaa tallaan – yhteisöllinen vieraskirja

Toukokuussa 2018 Kaustinen Folk Music Festivalin järjestäjät tiedustelivat, josko ISSE-hanke järjestäisi taidetoimintaa festivaaliviikolla. Sehän passasi! Ensi alkuun suunnittelimme yhteistuumin Tuikkaa tallaan -teoksen. Tallahan on esimerkiksi viulusta tuttu osanen: viritetyt kielet lepäävät sen päällä.

Tallan muotoon leikattu, rei’itetty vaneri oli ”yhteisöllisen vieraskirjamme” pohja. Se kiinnitettiin kettingeillä kahden puun väliin Kaustisen Pelimannitalon rinteeseen. Viikon mittaan festivaalivieraat kuvioivat tallan kirjavin matonkutein. Tyylien iloisesta sekamelskasta löytyy suikertavia nauhoja, rusetteja, makramee-tekniikalla tehtyjä solmuja sekä runsain määrin erilaisia lettejä ja punoksia. Valmis teos sijoitettaneen Kansantaiteenkeskukseen, kunnes tuleva festivaaliväki pääsee siitä jälleen nauttimaan.

Ihastusta herättänyt teos kiinnitti myös median huomion. Muun muassa Keskipohjanmaa kirjoitti siitä pienen jutun.

 

 

 

Taidepuiston yrttipenkki

Kesäkuussa olemme hiljaksiin rakentaneet Taivaanlaasijoiden kupeeseen yrttipenkkiä. Samalla olemme siirtäneet varhaisempia istutuksia ”Benin mökille”.

Yrttipenkin maapohja on kuorittu ja katettu sanomalehdillä ennen mullan levitystä. Reunuksena on turveharkkoja ja kuorikatetta, joka peittää myös yrttipenkkiä halkovan polun.

Lipstikkaa lukuunottamatta ryytimaan yrtit ovat kotoisin Tiina ja Antti Huntuksen puutarhasta. Mintut, salvia, orvokit ja muut veijarit kasvavat jo terhakkaasti. Kukaties saamme nauttia sadosta elokuussa ISSE-hankkeen päätösjuhlan aikaan, kun illallistamme yhdessä vieraiden kanssa Taivaanlaasijoiden alla!

Tarinasta taidetta -työpaja 25.6.2018

Tarinasta taidetta -työpaja järjestettiin Taide Vionojalla Ullavassa 25.6.2018.  Paikallinen tarinoitsija Jussi Korpi muisteli menneitä ja kertoi värikkäistä sattumuksista. Varhaisimmat muistelot olivat aina 1700-luvulta saakka!

Tarinoinnin jälkeen annoimme tarinoiden ”hautua” ja herättelimme kevyesti kehoa. Tämän jälkeen kukin palautti mieleensä yhden mieleenpainuvan kohdan Jussin kertomasta. Maalasimme tämän pohjalta vaikutelman yhteiselle suurelle kankaalle. Valmiin maalauksen ripustimme yhdessä läheiseen koivikkoon aivan pihapiirin viereen.

 

Tarinasta taidetta Perhossa 18.6.2018

Tarinasta taidetta -työpaja järjestettiin Perhon kunnankirjastolla 18.6.2018. Tunnelma oli ihanan rauhallinen ja keskittynyt koko yhteisen matkamme ajan.

Aluksi kuulimme kolme perholaista tarinaa. Niiden jälkeen Anthoni ohjasi lempeän kehoa herättelevän osion, jossa tavoite oli keskittyä hengittelemään ja aistimaan ympäristöä. Tämän jälkeen tarinoista heränneet ajatukset ja kokemukset maalattiin kankaalle. Ohjeena oli saattaa kokemus liikkeellä maalaten kuvalliseen muotoon. Maalaamisessa käytettiin kahta väriä: taivaansinistä pohja-ajatukseen ja mustaa yksityiskohtiin. Lopuksi tarkastelimme sekä omaa että yhteistä maalausta ja jaoimme ajatuksiamme.

Valmis maalaus on nähtävillä kirjastolla ja se siirtyy loppukesästä Koirasalmen luontotuvalle.

 

Purolla 14.-27.6.2018

ISSE-hanke vierailee kesäkuussa Vetelissä. Paikkana on kuntouttava asumisyksikkö Puro, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys.

Purolla työstetään tekstiilikuteesta reikälevylle kuvioita. Tekeminen on innostavaa ja mukavaa. Reikälevyt on valmisteltu kierrätysmateriaalista Kokkotyösäätiön Vetelin työpajalla, ja tekstiilikuteen on lahjoittanut Lanka&Tekstiili.

Työpaja kokoontuu kesäkuussa kolme kertaa.

Tarinasta taidetta Halsualla 13.6.

Tarinasta taidetta -työpaja järjestettiin Halsuan museolla museon avajaispäivänä 13.6. Mukana työpajassa olivat Halsuan Työtuvan väki sekä muita museovieraita.

Anthoni ohjasi työpajan aluksi hiljaisen aistikävelyn museon alueella. Kävelyn aikana heränneet ajatukset jaettiin lyhyesti sanallisesti ja sen jälkeen kokemukset maalattiin kankaalle. Ohjeena oli saattaa kokemus liikkeellä maalaten kuvalliseen muotoon.